Vihdoinkin ensimmäinen sidonta! Tulos ei ole suinkaan mestariluokkaa, mutta olimme silti hyvin tyytyväisiä siihen, että voitimme ensimmäiset vaikeudet 20 metriä pitkän köyden kanssa. Luulimme sitä hirmu pitkäksi, mutta se ei edes riittänyt kaikkiin kuvioihin, joita suunnittelimme. Kreivitär on aika pulska rouva, kuten kuvastakin näkee, ja köyttä meni enemmän kuin arvelimme. Ehkä alkuperäinen idea tehdä sidonta kaksinkertaisella köydellä ei ollut kovin fiksu, olisi varmaan riittänyt yksinkertainenkin, kun näyttää olevan ihan tarpeeksi paksu. Kreivitär ei meinannut antaa lupaa kuvan julkaisemiseen, ja jouduin koko päivän todistelemaan, etää hänen sulot ovat erittäin eroottisia ja kerrassaan syötäviä. Voiko bdsm:ssäkin olla turhamainen? Nyt on seuraavaksi kokeiltava sellaista narukorsettia, joka puristaisi tiukasti vyötäröä, ja sitten taiteiltava köydestä eräänlaiset shortsit, jollaiset näimme eräällä sidontasivustolla.Katselimme tänään suuret määrät amatööripornoa, ja kun Kreivittäreni sai nähdä netissä monia häntä huomattavasti rehevämpiä naishenkilöitä, lupa kuvan julkaisemiseen oli saatu. Itse pidän todella paljon hänen ruumiistaan, puristelen ja hyväilen sitä yhtä innokkaasti kuin piiskaankin. Kasvatuksellisissa tarkoituksissa Kreivittäreni kuitenkin rangaisi minua aika rajusti, sain kärsiä jääräpäisyydestäni jaloista koukkuun kahlittuna ja anaalitappi siellä mihin se kuuluu. Kun sen lisäksi tuli vielä piiskaa ja pyykkipoikia palleihin, olin session loppuun mennessä niin nöyrä, että suostuin jopa katsomaan telkkarista Mäntyharjun laulukilpailun finaalia. Kunnon kuritus tekee ihmeitä, ja olo on niin onnellisen autuas, kun piiskan iskut tuntuvat pakaroissa vieläkin polttavina aaltoina.
Kreivitär saanee nautiskella samoista iloista huomenna, hän odottaakin kärsimättömänä uusia kukkakuvioita ihanaan pyllyynsä.
Tekstit
6 kommenttia:
Ooh, hiano sidos. Minä haluan ja tuollaisen. Se tosiaan näyttää hyvältä. Kreivittäresi myös.
Ihanalta :)
Onnittelut hyvästä sidonnasta!
Kiitos Winnie rohkaisevasta kommentista. Varsinkin Kreivitär kiittää ja kumartaa. Oman kehon hyväksyminen on naiselle niin vaikeata, vaikka miehet miten rakastaisi. Ilmeisesti naiset loppujen lopuksi laihduttavat naisia, ei mieheä varten. Toisen naisen arvosteleva katse on tärkeämpi kuin miehen ihaileva. Paradoksi?
Sidontaa yritämme kehittää edelleen, vaikeinta on aloittaa, kun katselee toisten taideteoksia.
Olinkin jo vähän odotellut, että koska teidän köysityöskentelyä päästään ihailemaan blogissa :)
Ja millainen ensimmäinen sidontanne olikaan! Olin todella yllättynyt nähdessäni noinkin monimutkaisen ja hyvältä näyttävän karadan. Itselläni ei olisi varmastikaan riittänyt kärsivällisyys ja taito tehdä tuollaista ensitöikseni - luultavasti olisin sitonut itsenikin draamakuningattareen kiinni.
Toisten töitä tietysti katsoo aina hieman eri silmällä, koska omia tekeleitään kohtaan on aina niin kriittinen. Itse olen oppinut hakemaan inspiraatiota muiden sidonnoista, enkä enää niinkään vertaile niitä omiin tuotoksiini. Ehkä tämä on se kaikista - jos ei suurin niin - tärkein kokemus mikä tässä on ajan mittaan karttunut.
Kuvauskaluston virkaa hoitaa tällä hetkellä Canonin 450D ja sen 18-55mm kitti linssi sekä Sigman kiinteä 30mm erittäin valovoimainen (f1.4) objektiivi, joka onkin omiaan hämyiseen makuuhuoneeseen :) Kuvauskokemusta löytyy oikeastaan yhtä paljon kuin sidontakin (kamera- ja köysiostokset kulkivat täysin sattumalta käsi kädessä.. köh.. uskoo ken tahtoo), ja artsy fartsy "taidekuvat" syntyy aika usein yrityksen ja erehdyksen kautta, joskus täysin vahingossa.
Jatkakaa ihmeessä köysityöskentelyänne ja laittakaa kokemuksianne ja sidontojanne tänne, niitä odottaa ainakin kaksi innokasta lukijaa!
Täältä löytyy toinen turhamainen köysipupu, ei naisesta turhamaisuutta saa kitkettyä edes ruoskalla ;)
Samalla tavalla kuin omia sidontojaan katsoo aina kriittisemmin, myös oman kehon katsominen on aina aivan eri asia kuin jonkun muun - omasta mielestäni Kreivitär näyttää kuvassa todella kauniilta!
Jos ette vielä ole ehtinyt korsettia sitomaan voisin antaa sidottavalle sellaisen vinkin, että omaa hengitystään kannattaa tarkkailla jo sidontavaiheessa. Ja jos suinkin pystyy, pyrkiä hengittämään paremminkin keuhkojen yläosalla kuin vatsallaan - niin kuin ne aikoinaan kureliiveihin ahdetut aatelisnaisetkin. Pysyy korsetti edes vähän paremmin kuosissaan sitten valmiinakin.
Kiitos, Poika ja Draamakuningatar. Meistä alkaa tuntua, että olette todella läheisiä ystäviämme. Onko tämä meidän BDSM-maailma niin pieni vaan onko niin että suurin osa ihmisistä jotka harrastavat yllämainuttua rakkautta, pysyvät vaiti? Joka tapauksessa on todella hienoa olla yhteydessä samanhenkisiin ihmisiin. Ihan tekisi mieli joskus tavata vaikkei meillä mitään seuranhaku-intoa olekaan.
Kaunis pakettihan teillä on aikaiseksi saatu :)
Kreivittärelle tiedoksi, että edes naisten takia ei kannata laihduttaa ;)
Lähetä kommentti