tiistai 28. huhtikuuta 2009

Koukussa

Eilisessä Hesarissa Elämä & Terveys -sivulla käsiteltiin erilaisia riippuvuuksia. Eräs mies, 52, kirjoitti että on riippuvainen rakastelusta. Niin taidan olla minäkin. Jos en saa seksiä viikkoon, alan oireilla. Mikään ei maistu, mikään ei huvita. Olen masentunut, työt eivät etene, ja mikä pahinta - itsetyydytys ei tyydytä! Katselen kuvia, joita olemme toisistamme ottaneet, videopätkiä, mutta tunnen vain kaipuuta, en kiihotusta. Olen yleensäkin huomannut, että mitä enemmän saan seksiä, sitä enemmän sitä haluan. Kun taas on viikon päivät ilman, niin koko homma jotenkin loittonee, kalu ei seiso, mikään ei auta. Olisihan se aika hölmöä ruveta piiskaamaan itseään.


Vielä viikko tapaamiseen! Kyllä silloin ruoska heiluu! En osaa mitenkään päättää, kumpaan rooliin haluan ensin, alistetun vain alistajan. On niin monta asiaa, joista olen ansainnut rangaistuksen, mutta niin on myös rakkaallani, ja hänkin kerjää rangaistusta. On ihanaa nähdä punaisia juovia hänen täyteläisissä pakaroissaan, kiusata noita isoja rintoja laittamalla pyykkipoikia nänneihin, mutta vieläkin ihanampaa on tuntea käsirautojen teräs ranteissa ja katsella piiska kädessä lähestyvää Valtiatarta punaisessa silkkikorsetissa...

perjantai 24. huhtikuuta 2009

Rakkaus ja BDSM

Jotenkin on totuttu liittämään bdsm kumppanin esineellistämiseen, kasvottomaan ja mekaaniseen seksiin. Onko sadomasokismia harrastavassa parissa toinen vain väline? Entä switch-parissa? Olemmeko sitten poikkeus, kun suhteemme on lämmin, monipuolinen ja inhimillinen?

Kaikki ihmiset fantasioivat jossain määrin väkivaltaisesta seksistä, kipu ja nautinto ovat hyvin lähellä toisiaan. Emme ole mitenkään vähemmistössä näine haluinemme, olemme ehkä vain niitä harvoja, jotka uskaltavat kertoa siitä toisilleen ja toteuttaa fantasiat. Oman kokemuksen pohjalta voin sanoa, että melkein jokainen nainen haluaa ruoskan käteensä, se pitää vain osata ojentaa hänelle oikeana hetkenä. Kolmessa edellisesä suhteessa, jotka alkoivat ihan normaalisti, päädyin s/m-leikkeihin. Mutta niistä puuttui se tärkein - rakkaus.



Kun aloitimme kirjeenvaihdon, kummallakaan ei ollut mielessä mitään tietynlaista kumppania, mieltymyksemme selvisivät pikkuhiljaa, kirjeissä rohkaisimme toisiamme ja kehittelimme yhteisiä fantasioita. Jo ennen tapaamista kävi selväksi, että kumpikin haluaisi niin alistua kuin alistaakin. Minulle se ei ollut uutta, mutta nainen, jonka kanssa kirjoittelin, oli törmännyt tällaiseen ensimmäistä kertaa. Silti hän uskalsi katsoa sisäänsä ja löyisi sieltä switch-naisen. Kehittelimme kaksi roolileikkiä: kreivitär ja palvelija sekä seksiakatemian proffa ja opiskelija. Se oli hauskaa.

Kun tapasimme, ymmärsimme kuitenkin että kyseessä oli jokin suurempi asia kuin seksikumppanuus. Piiskatessa ja kahlitessa toisiamme tunsimme paitsi intohimoa myös hellyyttä.

tiistai 21. huhtikuuta 2009

Ensitreffit

Olemme aloittelijoita tällä alalla.
Tutustuimme netissä, erittäin perinteisen ja säädyllisen seuranhakuilmoituksen välityksellä. Mistään s/m-leikeistä ei ollut puhettakaan, olimme vain yksinäisiä. Ensimmäisestä kontaktista tapaamiseen kului pari kuukautta. Kirjeenvaihto oli hyvin intensiivistä, ja parin viikon päästä kerroimme jo toisillemme sellaisia asioita, joita ei livekontaktissa kehtaisi ottaa puheeksi. Ehkä meitä rohkaisi mahdollisuus lopettaa milloin tahansa, mutta myös toistemme fantasiat. Osoiottautuikin että ne olivat aika lailla samankaltaisia, kumpikin halusi sekä alistua että alistaa. Kumpikin rakasti kipua.

Kuukauden kuluttua kirjoittelimme jo oikeilla nimillä ja suunnittelimme tapaamista. Sovittiin että nainen tulisi luokseni (hän asuu toisessa kaupungissa), mutta varaisi hotellin. Niin hän teki, mutta hotellihuone jäi käyttämättä. Tuskin muistimme perua varauksen, ilta vyöryi hurjalla vauhdilla kohti sänkyä. Ensimmäinen suudelma, kosketus jännitti, mutta tuloksena oli tämä.

Ensimmäisen tapaamisen saldoksi aika hyvä vaikkei mitenkään erikoinen. Piiskan jäljet eivät oikein näy kunnolla, mutta selkä oli punainen vielä koko seuraavan päivän. Olimme sen verran ahneita, ettei harkittuihin leikkeihin riittänyt kärsivällisyyttä. Ymmärsimme silti heti ensitreffeillä, että jatkoa seuraa. Luottamus, joka syntyi hetkessä, lupasi jotain todella erikoista, ennen kokematonta.