maanantai 28. marraskuuta 2011

Jatkuvaa piiskausta

Erilaisten kokeilujen jälkeen Kreivitär ja renki tulivat siihen tulokseen, että piiskaiksen jälkiä ja tuntemuksia ajatellen pitkä ratsupiiska on paras väline. Piiskan on oltava riittävän pitkä (meillä 90 senttinen), jäykkä ja ilman mitään pääläpyskää. Piiskassamme oli sellainen haarautuva siimapääte, jonka otimme pois, ja nyt väline on vain jäykästi taipuva vitsa. Sillä ei voi lyödä kovin lujaa, iho ei kestä kuin kymmenisen kovaa iskua, mutta kevyellä ranneliikkeellä siihen tulee pituuden ansiosta ihan tarpeeksi iskuvoimaa. Eilisessä sessiossa Kreivitär antoi rengille varmaan 100-200 iskua. Kumpikaan ei jaksanut laskea, koska Kreivitär keskittyi siihen että iskut osuisivat mahdollisemmin pienelle alueelle, ja renki ei voinut muuta kuin nauttia ja voihkia. Tuloksena oli täydellinen autuus, sellainen tunne, että tätä voisi jatkaa loputtomiin. Piiskaus kesti tunnin verran, mutta sen jälkitunne kesti yön yli. Oli ihanaa liikkua kotona ja ulkona tuntien koko ajan kuumotusta pakaroissa. Se oli kuin jatkuva hyväily, aivan kuin Kreivitär olisi ollut koko ajan kanssani. Joka kerta kun istuuduin, muistin ja tunsin kaiken aivan tuoreena. Illalla ennen nukkumaan menoa renki sai vielä 50 iskua, jotka tuntuivat melkein sietämättömän nautinnolliselta hyväilyltä, varsinkin kun jokaisen kymmenen iskun jälkeen Kreivittären armollinen viileä käsi silitti hellästi pakaroita.

Yöllä pakarat olivat sen verran kuumia, että Kreivitär lämmitteli niitä vasten kylmiä jalkojaan. Aamulla renki sitten pyysi uutta satsia ettei ihana tunne haihtuisi. Kreivitär antoikin auliisti vielä 60 iskua entisten päälle, ja ne tuntuivat jo paljon kivuliaammilta. Silti tunne on nyt taas sama kuin eilen ja toivottavasti jatkuu iltaan saakka. Rengistä on tätä menoa tulossa oikea piiskaholisti, kun edellisen löylytyksen synnyttämän poltteen laannuttua tekee mieli uutta annosta. Tämä on paljon nautinnollisempaa kuin yksi rankka kipurajoja hipova (tai jopa ylittävä) piiskaus kerran viikossa. Suosittelen!

tiistai 22. marraskuuta 2011

Kysymyksiä fistauksesta ja piiskaamisesta

Olemme ehkä laiskoja harjoittelemaan, tai sitten ruumiinrakenne ja ihon ominaisuudet estävät pääsemästä tyydyttäviin tuloksiin.

Fistausta olemme harrastaneet jo pari kolme vuotta, mutta ei vieläkään Kreivittären nyrkki mahdu kokonaan rengin ahteriin. Onhan se nyrkki, niin kuin kuvastakin näkyy, aika iso, mutta ihmeellistä on se että rystyset ja muutenkin levein kohta mahtuvat sisään, vaan ei mitenkään uppoa rannetta myöten. Kuvassa näkyy tussilla piirretty viiva, joka on sitten se raja, jonka yli ei päästä.

Mikä mahtaa olla syy? Emme ainakaan voi sanoa että halua puuttuisi.


Toinenkin ongelma on tullut esiin, nimittäin piiskauksen jäljet.

Rengin pakaroilla ei jää kunnon jälkiä, vaikka Kreivitär kuinka yrittäisi. Tunti tai kaksi, ja kaikki on poissa. Miten ihmeessä ihmiset saavat aikaiseksi useampia päiviä pysyviä mustelmia? Ehkei kysymys olekaan voimasta, jota Kreivitär surutta käyttää, vaan määrästä ja ajasta? Voisiko kukaan omasta kokemuksesta kertoa, tekeekö parempaa jälkeä tunnin kestävä kevyempi piiskaus kuin 10 tosi lujaa iskua vartissa? Ja mikä väline on paras jättämään jälkiä?

Tällaisia tällä kertaa.

lauantai 19. marraskuuta 2011

Kreivitär ja renki palaavat Bloggeriin


Blogimme on jäänyt kokonaiseksi vuodeksi unholaan, mutta tämä ei merkitse että mieltymyksemme olisivat muuttuneet. On vain ollut niin paljon kaikkea muuta puuhaa: paljon töitä, opiskelua, muuttoja jne. Nyt tekee taas mieli palata entisiin harrastuksiin. Pitänee penkoa vuoden aikana kertyneitä kuvia ja alkaa julkaista niitä pikkuhiljaa.


Eilen oli tarkoitus pitää oikein kunnon sessio lateksilakanoilla, kaikki oli jo valmiina ja esillä: piiskat, suukapulat, käsiraudat, dildot, saappaat, ketjut, korsetit sun muut. Renki odotteli Kreivitärtään koulusta kaiken tuon laitteiston ympäröimänä ja housut märkänä, mutta voi kurjuus! - matkalla kotiin Kreivittärellä olivat alkaneet kuukautiset, ja sessio jouduttiin lykkäämään. Palataan asiaan ehkä huomenna, mutta täksi illaksi on rengille luvassa nyrkkipanoa, missä lajissa edistymme hitaasti mutta varmasti.