Pyhyyden ainekset

Kirkko on kieltänyt jäseniltään lihallisen hurmoksen syntisenä asiana. Eroottinen ekstaasi ei kirkonisien mielestä lähennä ihmistä Jumalaan vaan Saatanaan.
Transsin tilassa ihminen on kuitenkin lähimpänä Jumalaa kuin järkevänä ja loogisena. Logiikka ei pure Jumalaan, järki ei Häntä ymmärrä. Monet aikaisemmat, "pakanalliset", uskonnot käyttivät transsia nimenomaan yhteyksissä jumaliin. Jos meiltä tällainen Jumalan palvonta on kielletty, niin ei ole ihme, että kirkot ammottavat tyhjyyttään.
Näistä ajatuksista tulikin mieleen, että bdsm-yhteisö saattaakin olla eräänlainen kirkkokunta, jossa lihalliset rituaalit auttavat yhteisön jäseniä (siis meitä) saavuttamaan yhteyden meitä suurempiin voimiin. Antautuminen sessioon on riitti, jossa nautinto tulee nöyryydestä, "itsekäs" tydytys täydellisestä alistumisesta.
Eikö muistutakin aika paljon keskiaikaisten munkkien puuhia itseruoskinnan ja muun kidutuksen parissa? Jumalaahan ne tavoittelivat, mutta varmasti myös nauttivat.

* * *

Henry Miller tuli illalla käymään ja sanoi:

Älä välitä paskaakaan kriitikoista,
sinua ymmärretään ja arvostetaan täällä.

Minä join pernod'ta. Kuolleet
vaikuttavat aina valtavilta, suuremmilta kuin pilvet,

pilvientakaisilta. Henry hohti
kuin pyhimys. Hän arveli usein olevansa pyhimys.

Ehkä hän olikin. Ehkä on vain
uskottava olevansa pyhimys ollakseen sellainen.

Oleminen on tärkeämpää kun tekeminen.
Maistellessani pernod'tani mietin,

uskonko jonain päivänä siihen, että
MINÄ OLEN hengittää minuun ja soittaa minua

ruumiini yhdeksän aukon kautta?


Herbert Lomas. Nightlight. Suomentanut Soila Lehtonen

Piiskauksen autuus

Todellisuus tuottaa meille kontrolloimatonta ja odottamatonta kipua, josta on mahdotonta nauttia. Pelkäämme sitä, koska se aina yllättää ja sotkee elämämme. Hallittu kipu sen sijaan tuo turvallisuuden ja autuuden tunnetta, silloinkin kun se ei liity seksuaaliseen nautintoon. Jokainen kai muistaa sen tunteen, kun lähtee hammaslääkäristä kotiin. On niin hyvä olla, linnut laulavat ympärillä, aurinko paistaa! Kerrassaan onnellinen olo.

Hyvä piiskaus antaa tuon onnellisuuden lisäksi myös nautinnon vastuun siirtämisestä toiselle. Piiskatulla on oikeus vain olla, nauttia tuntematta omantunnon tuskia. On niin turvallista käpertyä toisen hallintaan, lakata lähes kokonaan ajattelemasta, jäädä vain tuntemaan. Sidottuna tai paketoituna on sama tunne: minä en ole vastuussa tästä, minä saan nyt vain maata ja nauttia.

Piiskauksen tuottama kipu on äärimmäisyyteen vietyä hyväilyä, jonka tuntee vielä pitkään sen jälkeen kun itse hyväily on ohi.

Pari päivää sitten pidettiin hieman pitempi sessio, jossa renki oli noin kuusi tuntia kahlittuna, piiskattuna, ripustettuna. Kuusi tuntia renki vain oli, nautti ja odotti uutta nautintoa! Eihän Kreivitär tietenkään jaksanut hakata renkiä koko ajan, hän teki omia askareitaan, katsoi televisiota, kävi suihkussa, meikkasi. Renki sai kuunnella kaikkia niitä arkisia ääniä tahdottomana, alistettuna ja onnellisena. Aika ajoin Kreivitär palasi renkinsä luo ja valitsi uuden kidutusvälineen. Seurasi uusi iskusarja, minkä jälkeen renki sai palautua, kuunnella tuntemuksiaan, haaveilla seuraavasta.

Tunnetta ja halua siis riittää, mutta tekniikka on vieläkin vajaata. Renki haaveilee yhä näkyvämmistä ruhjeista, mutta Kreivittären hento käsi ei ilmeisesti jaksa lyödä riittävän kovaa, vaikka välineitäkin on kokeiltu monenlaisia.

Kivun tuottama nautinto on kuin mielettömän pitkä orgasmi, vaatii aikansa että on valmis uuteen. Kun rangaistuksen päätteeksi Kreivitär halusi rengin tyydyttävän hänet yhdynnässä, oli pakko pitää melkoinen tauko, ennen kuin renki siihen pystyi. Mutta Kreivittärenkin orgasmisarja oli sitten aivan fantastinen: kuuden tunnin lämmittelyn jälkeen!

Syntymäpäiväpaketti

Tämä blogi täyttää kohta vuoden.
Kun aloitimme, tuskin olisimme uskoneet että blogin kirjoittaminen jatkuu senkin jälkeen kun muutamme yhteen. Paljon on tietenkin muuttunut, sen huomaa kun lueskelee ensimmäisiä postauksia. Ei ole ehkä enää tarvetta hehkuttaa suhteen ihanuuksa ja paljastaa ihan kaikkea. Muutkin asiat paitsi BDSM ovat päässeet blogin aiheisiin. Ei tämäkään vielä valmista ole, niin kuin ei suhteemme eikä pervo-opiskelummekaan.
Tuo kuvan esittämä paketoiminen on meille ihan uutta puuhaa, oikeastaan ensimmäinen kokeilu ihan tavallisella tuorekelmulla. Oli hieman vaikeuksia saada pystyssä kääritty paketti vaakaasentoon juuri sille tarkoitetulle paikalle.
Tuntui silti ihanalta ja jännittävältä, varsinkin paketin puhkominen saksilla strategisista kohdista. Pitäisi päästä kokeilemaan myös muita materiaaleja, kelmulla vain on niin helppoa paketoida.
Mielellään ottaisimme vinkkejä vastaan.

Siunattu alastomuus

Essi Henriksson kertoo blogissaan Aaltopahvia elokuvasta Miesten vuoro niin elävästi ja eläytyvästi, että arvio vaikuttaa siltä kuin Henriksson olisi ollut itse ideoimassa elokuvaa. Suomalaiset miehet ilman pukujen pönkittämiä sosiaalisia rooleja ovat herkkiä ja tuntevia, puhuvia ja itkeviä yksilöitä, ei mitään ”suomalainen mies” –klooneja. Alastomuus, niin fyysinen kuin henkinenkin, poistaa estoja?

Läheinen ystäväni huomasi hiljattain, että hänen isänsä osaa tuntea ja puhua, mutta vasta sen jälkeen kun menetti vaimonsa. Miksihän ne tunteen pitää aina niin syvälle kätkeä?

Olisikohan mitään perää siinä, että sosiaalisten roolien lisäksi myös seksuaaliset roolit rajoittavat miesten tunneilmaisun skaalaa? Homot nyt ainakin ovat ihmisinä avoimempia kuin heterot, olisivatko muutkin seksuaalivähemmistöt?

Hyvää Pääsiäistä!

Pitkän tauon jälkeen Kreivitär halusi taas piiskaa. Tällainen pääsiäispulla siitä sitten tuli. Ja ristikuviokin sopivasti korostettuna.
Viime aikoina on ollut hieman hiljaista budoaarissamme, vaikka ensimmäinen perhonenkin nähtiin jo ikkunaruudussa. Mutta eiköhän lempi ala taas maittaa, kun ollaan kesäaikaankin siirrytty. On ainakin taas ruvennut kiinnostamaan Leikkikehä ja Sidottuna. On tullut jopa viestejä, joissa samanhenkiset ihmiset tarjoavat tapaamista. Ajatus kiihottaa, mutta pelottaa. Kaikkeahan sitä voi sängyssä fantasioida, mutta uskaltaisiko sitä toteuttaa toisten ihmisten kanssa...
Varsinkin kun Kipukoukulla on ikäviä kokemuksia kimppaleikeistä, tai oikeammin niiden seuraksista.