Järjestys olla pitää!

Viimeksi renki napisi ja valitti, minkä vuoksi onkin ollut kolmisen viikkoa Krevittären ojentavassa käsittelyssä. Tuloksiakin on saavutettu: renki on vihdoinkin puhdistanut terassin rännin ja ruuvannut budoaarin nurkkaan naulakon Krevittären lempileluja varten, ettei niitä tarvitsisi kaivaa komeron laatikoista silloin kun himo iskee. Kun välineet on käden ulottuvilla (siis sananmukaisesti - Kreivitär ylettyy nyt piiskoihin suoraan sängystä), niin niitä tulee useammin käytettyä.

Tässä siis useimmin käytettävät kasvatusvälineemme:

1. punainen pieni ruoska on tarkoitettu Kreivittären nännien ja häpyhuulien hyväilyyn;

2. leveä painava lätkä jättää oikein osuessaan näyttäviä mustelmia rengin reisiin;

3. pitkä nahkaruoska sopii erityisesti Kreivittären reisille, mutta myös rengin pakaroille;

4. lyhyt lätkäpäinen ratsupiiska on mainio täsmäase (Kreivittären pyynnöstä renki on tehnyt sen lätkään kolme viiltoa, niin että piiskan pää aukeaa iskussa räpylän tavoin);

5. pitkä jäykkä ratsupiiska on tarkoitettu vain rengin pakaroille. Sen iskut sattuvat niin pahasti ettei renkikään voi kestää viittä enempää, onhan väline suunniteltu sentään hevosille. Viiden iskun sarja jättää kivuliaat mustelmat vähintään viikoksi.

Piiskojen ja ruoskien välissä roikkuu kahleita ja käsirautoja ketjuineen sekä rengin nänninipistimet lyijypainoineen.

Nyt on siis välineistö järjestyksessä, ja niin kesän loppua kohti edetessä elämäkin pääsee vihdoin järjestelmälliseen uomaansa.

Oppimisen tuskaa

Roolit ovat tässä valtakunnassa edelleen sekaisin.

Kreivitär kiukuttelee ja haluaa olla milloin lutka, milloin perheenäiti. Rengilläkin vaikeuksia, kun ei oikein osaa päättää, haluaako saada kunon piiskauksen vai antaa julman opetuksen päättämättömälle Kreivittärelle.
Joskus homma onnistuu ihan itsestään, joskus taas tulee todella kiusallinen tunne, että mitähän ihmeen teatteria tässä harrastetaan ja minkä vuoksi. Käsikirjoituksen tekeminen etukäteen tuntuu hölmöltä, mutta improvisaatiokaan ei aina onnistu. Joskus käy niinkin, että toinen tuskaantuu ja jättää leikin kesken. Pikku maistissa kaikki sujuu paljon paremmin, mutta viisaammat alan harrastajat eivät suosittele alkoholin tai muiden päihteiden käyttöä session aikana. Mitä tehdä?

Viimeksi rengin piti saada Kreivittären nyrkkiä pyllyn, mutta sessio lässähti pelkäksi ruoskinnaksi, joka sekin oli hyvin vaisua. Renki oli vihainen Kreivittärelle vaikkei sitä kahlittuna voinut mitenkään osoittaa. Kuitenkin seuraavana iltana Kreivittären pakarat ja rinnat saivat kyytiä, mutta sen sijaan että K. olisi nöyrästi kiittänyt, oli hänkin sitten vuorostan suuttunut jotnkin vääränlaisesta piiskauksesta ja kieltäytyi jopa tavanomaisesta pyllypanosta.

Ei ole kinkyelämä yhtään helpompaa kuin vaniljasuhde!