Päätimme kääntyä alkulähteille ja lukea vihdoin Markiisi de Saden Justinen. Kuinkahan moni sadismista puhuva on mainitun teoksen lukenut? Ja mistä sen maine oikein kumpuaa? Koko teos on pelkkää moraalisaarnaa, kuvattava seksi on julmaa ja epäinhimillestä, siinä ei ole nautinnosta tai hekunasta hajuakaan, se on pelkkää väkivaltaa väkivallan vuoksi. Hirviömäiset miehet rääkkäävät ja kiduttavat onnettomia naisia, joilla ei ole hommassa osaa eikä arpaa, niitä vaihdetaan kuin hevosia postiasemalla.
Kummallisinta on kuitenkin Markiisin maine sadismin teoreetikkona, kun todellisuudessa hän saarnaa paheista ja hyveistä, Luojasta ja yhteiskunnasta. Jos sen logikkaa seuraisi, päätyisi ehdottomasti johtopäätökseen, että me (BDSM:n harrastajat) olemme paholaisen käskyläisiä, melkein demoineita itse, ja koko homma johtuu vain siitä, että yhteiskunta voi huonosti eikä kunnioita Luojan lakeja.
Vakuutan tässä, että me (Kokeilijat) olemme kunniallisia ihmisiä, Kreivitär jopa käy kirkossa joka sunnuntai, emmekä koe omaa rakkauttamme Luojan lakien vastaisena. Kipu on luonnollinen osa rakkautta, eläimetkin purevat ja raapivat toisiaan kiimassa. Mitä luonnonvastaista siinä voi olla? Uskoisin että kaikki ihmiset jossain määrin kaipaavat seksissä kipua, kaikki eivät vain uskalla sitä tunnustaa itselleen eikä kumppanilleen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
8 kommenttia:
De Saden Justine oli minullekin valtava pettymys, joskus kauan sitten, kun sen luin (alaikäisenä). Kuvaukset eivät kiihottaneet, lähinnä tympivät tai ällöttivät.
Pauline Reagen O:n tarina on jo hivenen mielenkiintoisempi ja kiihottavampi, vaikka senkin kanssa tuli hypittyä useiden sivujen yli välillä, kun kirjoittajan tyyli on niin puuduttava...
Jos joku osaa suositella hyvää bdsm-kirjallisuutta, niin vinkkejä otetaan mielellään vastaan...
Itse en olekaan Justinea lukenut. Miss Midnightin mainitseman O:n tarinan olen, mutta ei sekään tosiaan mikään kovin hyvä ollut.
Herra Jackin ihmeellinen huone.. monessa kohtaa lähinnä huvitti; enpä voi sitäkään oikein hyväksi luonnehtia.
Olisi tosiaan kiva kuulla, jos jotain oikeasti hyviäkin kirjoja olisi tältä aihealueelta!
Olen tietenkin lukenut Mäkelän Rakkausromaanin, mutta sehän ei ole mikään rakkausromaani vaan sovinistin kirjoittama yhteiskunnallinen pamfletti. Likeltä 2006 ilmestynyt kokoelma Kivun kauneus oli sen sijaan todella mukavva yllätys, siihen kun on koottu tositarinoita elävistä ihmisistä.
Oho, kuinkas tuo nyt blogin nimen heitti tuohon nimimerkiksi. :S
Jos blogin omistaja pystyt, niin viitsisitköhän vaihtaa siihen "oceansoul", kun ko. blogissa useampia kirjoittajia.
Sitä en valitettavasti osaa tehdä :(
Hmm... Tässähän tulee sellainen olo, että pitäisi iskeä kiinni ilmeiseen markkinarakoon ja ryhtyä kirjoittamaan bdsm-kirjallisuutta.
Näin on. Puuttuu romaani, jossa bdsm-suhdetta kuvattaisiin onnellisena ja kauniisti, ilman moralisointia, syyllistämistä ja yhteiskunnallisia kytkentöjä.
Olette kokonaan unohtaneet Neiti Narun?
Lähetä kommentti