Viimeisessä postauksessaan Dramaqueenitis pohtii alistumisen tarvetta jonkinlaisena vastapainona "siviilielämän" aktiviteetille. Se on kylläkin yleinen selitys ihmisten kiinnostukselle bdsm-leikeistä, mutta tuskin yleispätevä. Oma esimerkkimme tuntuu murtautuvan tuostakin kaavasta. Niin minä kuin Kreivittärenikin haluamme sekä alistua että alistaa, rakastamme molemmat kipua ja nautimme vallasta. Itse olen sosiaalisesti aika ujo ja sulkeutunut, Kreivitär taas erittäin aktiivinen ja tarmokas. Mitä vastapainoa ja mille me muka etsimme? Mielestäni kysymys on ainakin meidän kohdalla ihan vain perusvaistoista, suuresta intohimosta joka vaatii rankkoja ilmaisukeinoja.
Jokainen ihminen haluaa iskeä kyntensä tai hampaansa rakastettuunsa, mutta ei uskalla sitä tehdä. Me teemme, ja lisäksi käytämme myös muitakin välineitä. Kokemuksemme on vielä vähäinen, mutta haaveissa ja fantasioissa elämme jo kaukana tulevaisuudessa, ajassa jolloin olemme yhdessä joka päivä.
Alistuessani ruoskinnalle minä en kompensoi mitään yhteiskunnallisia "pomotustraumoja" vaan nautin itse kivusta. Se on ihanaa, se tuottaa nautintoa, se kiihottaa. Samoin kokee Kreivittärenikin. Hänelle koko tämä maailma oli aivan uutta, hän oli ensikertalainen, mutta oppi nauttimaan vallasta ensimmäisellä kerralla, ja toisilla treffeillä halusi itse kokea kivun. Siinä asiassa minä olin ensikertalainen, otin piiskan käteen ensi kertaa elämässäni, - ja nautin! Suurin nautinto oli katsella niitä punaisia juovia, jotka syntyivät iskuistani Kreivittären valkoiselle iholle. Esteettisen nautinnon lisäksi tunsin kutkuttavaa kielletyn tekemisen pelkoa, koska tiesin että rangaistus tulee olemaan kauhea.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
10 kommenttia:
Niin, tarkoitukseni ei toki ollut selittää aivan kaikkien BDSM:stä kiinnostuneiden syytä näille taipumuksille .. enemmänkin kapinoida sitä ajatusta vastaan, että alistuvat miehet ovat tosielämässä alfauroksia kun taas alistuvat naiset jo luonnostaan kynnysmattoja aina ja kaikkialla.
Tuo oletus, että haluaisi alistujana alistua siis kenelle tahansa on vähän loukkaava ja siksi sitä vastaan kapinoin.
Luulisin että jokainen suhde on ainutlaatuinen (niin bdsm- kuin vaniljarakkaussuhteessakin), säännöt ja yleistykset pätevät vain tietynlaisia seksipalveluja hakeviin henkilöihin. Jon suhteessa on tunnetta mukana, se on uniikki.
Dq:"enemmänkin kapinoida sitä ajatusta vastaan, että alistuvat miehet ovat tosielämässä alfauroksia kun taas alistuvat naiset jo luonnostaan kynnysmattoja aina ja kaikkialla."
Minua on huvittanut
miessubina se, että niin monet naiset etsivät itseään vahvempaa miessubia, ettei edes tässä asiassa osata tehdä poikkeusta parinvalintamarkkinoilla.
Jokainen enemmän BDSM:ää
harrastanut tietää, että aitous on hyvästä, jos subi on dommea hieman heikompi alistamisesta tulee huomattavasti rankempaa. Vahva, jäntevä naisenalku rimpuilevan nörttipojan kimpussa on videoltakin kivempaa katsottavaa kuin joku laskelmoiva kulttinaaras sutimassa ratsupiiskan kanssa kaiken kestävän dominoivan alfauroksen peppua.
Bmad
Bmad, mitä tarkoittaa heikompi? Kun ajattelen meitä Kokeilijoita pariskuntana, niin varmaan asetelma naisdomina ja miessubi olisi siinä mielessä ihanteellinen (Kreivittäreni on huomattavasti minua isompi ja kunnon varusteissa oikein klassinen Valtijatar), mutta switch-suhteessa sillä ei ole enää mitään merkitystä. Ja toisaalta pienempikin mies on kuitenkin naista vahvempi.
"Bmad, mitä tarkoittaa heikompi? "
Fyysistä alivoimaa.
Esim. mun dommeni ovat käyneet
pitkään kamppailulajeissa, joten siroudestaan huolimatta heille on kehittynyt autenttista ylivoimaa minuun nähden.
Kun he eivät olleet vielä
taistelijoita, dominoinnin taso oli paljon huonompaa kuin opiskelun jälkeen. Nyt kaikki on aitoa ja todellista ja sessiot rullaa jouhevasti eteenpäin, eikä minun tarvitse alistua vapaaehtoisesti ja teeskennellä olevani heikompi kuin olen, jotta he pystyisivät alistamaan.
"Ja toisaalta pienempikin mies on kuitenkin naista vahvempi."
Niin jos ei huomioida niitä
miehiä, jotka eivät ole kovin vahvoja.
Sellaisiakin on.
Bmad
No, en oikein tiedä. Varmaan me jotenkin teeskentelemme, mutta ei se haittaa nautintoa. Sitä paitsi kun toinen on kahlittu, niin fyysinen ylivoima siirtyy automaattisesti sille, jolla on ruoska kädessä, ja alistuminen on aitoa, koska niistä kahleista ei itse pääse pois.
Teennäistä on antaa toisen raudoittaa itsensä vapaaehtoisesti. Sama kun ottaa raudat pois toinen voi periaatteessa käydä kurkkuun ja sanoa, että "nyt kuules akka menit vähän liian pitkälle...". :-)
S/M:n laatu on kuitenkin parantunut huomattavasti, kun dommeni ovat opiskelleet fyysisesti ylivoimaisiksi. Session ulkopuolisessa elämässä olemme tosin läheisiä ystäviä, mutta silloinkin joudun heidän fyysistä varmuutta palvomaan.
Viimein kun sessio alkaa
minut saatetaan heittää seinään tai maahan tavalla, jota en pysty ymmärtämään. Silloin emme ole enää ystäviä, emmekä muista toisiamme. Silloin heille on jo annettu ylemmältä tasolta käsky piestä minut...
Bmad, täytyy myöntää että itsekin kaipaan alistajaltani myös fyysistä ylivoimaa. Ehkä meillä juuri siksi painitaan niin ahkerasti, on mukavaa jäädä alakynteen :)
Uskon kuitenkin että sen valtasuhteen dynamiikan täytyy lähteä muusta kuin varsinaisesta fyysisestä voimasta. En minäkään piiskatessa pysy parhaani mukaan paikoillani vain sen takia, että tiedän Pojan pystyvän minut siihen asentoon pakottamaan.
Itse olen kyllä jo
käsiraudoissa jne. siinä vaiheessa, kun alkaa ruoskaiskuja sataa, enkä pysty väistelemään mihinkään suuntaan. Ja silloinhan ne iskut menevät ihan vääriin paikkoihinkin, kun alkaa kunnolla rimpuilemaan.
Kyllä fyysinen ylivoima
on ihan perusteltu vaatimus.En tiedä montaakaan naissubia, jotka lähtisivät itseä fyysisesti heikomman miehen alistettavaksi ja sama oikeus tulee päteä toisinpäin.
Ja naiset on yleensä vähän pienempiä kuin miehet, mutta sitä varten on kamppailulajit ja vartijakurssit.:-)
Bmad
Kyllä uskon, että joillekin tuollainen asetelma on välttämätön, mutta meidän boduaarissa pätevät toisenlaiset säännöt. Kun switch-parissa nainen painaa 90 kiloa, ja mies 65, ollaan suurin piirtein tasaväkisiä. Kumpikaan ei voi heittää toista lattiaan, niin että vuoroista täytyy sopia.
Lähetä kommentti