Olemme ehkä laiskoja harjoittelemaan, tai sitten ruumiinrakenne ja ihon ominaisuudet estävät pääsemästä tyydyttäviin tuloksiin.Fistausta olemme harrastaneet jo pari kolme vuotta, mutta ei vieläkään Kreivittären nyrkki mahdu kokonaan rengin ahteriin. Onhan se nyrkki, niin kuin kuvastakin näkyy, aika iso, mutta ihmeellistä on se että rystyset ja muutenkin levein kohta mahtuvat sisään, vaan ei mitenkään uppoa rannetta myöten. Kuvassa näkyy tussilla piirretty viiva, joka on sitten se raja, jonka yli ei päästä.
Mikä mahtaa olla syy? Emme ainakaan voi sanoa että halua puuttuisi.
Toinenkin ongelma on tullut esiin, nimittäin piiskauksen jäljet.
Rengin pakaroilla ei jää kunnon jälkiä, vaikka Kreivitär kuinka yrittäisi. Tunti tai kaksi, ja kaikki on poissa. Miten ihmeessä ihmiset saavat aikaiseksi useampia päiviä pysyviä mustelmia? Ehkei kysymys olekaan voimasta, jota Kreivitär surutta käyttää, vaan määrästä ja ajasta? Voisiko kukaan omasta kokemuksesta kertoa, tekeekö parempaa jälkeä tunnin kestävä kevyempi piiskaus kuin 10 tosi lujaa iskua vartissa? Ja mikä väline on paras jättämään jälkiä?
Tällaisia tällä kertaa.
Tekstit
4 kommenttia:
pidempi piiskaus rikkoo enemmän ihonalaista kudosta. Ja luonnonmateriaaleilla olen päässyt kiitettäviin tuloksiin: rottinki tai keppi jossa oksankohtia...
Kiitos neuvosta, Mia-rouva!
Meillä on ollut käytössä sellainen jäykkä ratsupiiska, eiköhän se silläkin onnistu, jos ottaa kärsivällisesti.
Eikö Sinulla muuten ole omaa blogia jossakin?
on minulla... eräänlainen mutta ei näin kiinnostava kuin teidän!
Rottinki tai paksumpi väline on paras jos haluaa mustelmia. Ratsupiiskalla ei niitä saa, se on ihan liian kevyt. Punaisia raitoja taas saa virvelinvavalla, bastardolla tai jollain muulla ohuella terävällä kepillä.
Lähetä kommentti