Ostin äskettäin kirja-alesta Otavan kustantaman Erotica-opuksen, jossa käydään läpi eroottisen (pornografisen) kirjallisuuden historiaa antiikista nykypäivään. Tieto avartaa, tuntemattomiakin nimiä tuli runsaasti esille, paljon myös sellaista, minkä haluaisin ehdottomasti lukea.Sitä paitsi jotenkin lohdutti se tieto, että koska pornoa on tehty niin kirjallisuudessa kuin kuvataiteessakin tuhansia vuosia, se ei voi olla vääränlainen taidesuuntaus.
Hauskinta oli kuitenkin huomata, miten monet ihan kunniallisina klassikkoina pidetyt kirjailijat kirjoittivat kuolemattomien mestariteostensa lomassa silkkaa pornoa, enkä usko että ainoastaan palkkion toivossa. Ainoa täysipäiväinen pornografi, joka on saanut vakavan kirjailijan tunnustuksen, on tietenkin Henry Miller.
Uskoakseni suuret kirjailijat kirjoittivat pornoa muiden töittensä lomassa joko rakastuneina tai suuressa puutteessa, siis niissä tiloissa joissa ihminen ei pysty ajattelemaan muuta kuin seksiä. Se onkin ihan luonnollista: jos seksi vie kaikki ajatukset, kannattaa hyödyntää sitä myös luovassa työssä.
Sellaisia olivat vain muutamia mainitakseni Suomen kansa vanhoissa runoissaan, Apollinaire, Balzac, Linnankoski, Alberto Moravia, Oscar Wilde ja muut tunnetut nimet. Mutta kaiken huippu oli sittenkin itävaltalainen Felix Salten, jonka lastenkirja Bambi tunnetaan maailmanlaajuisesti Disneyn piirretyn ansiosta. Lieneekö siinä jotain salaista ironiaa, että Salten antoi kauriinvasalle sellaisen nimen?
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti