sunnuntai 1. elokuuta 2010

Oppimisen tuskaa

Roolit ovat tässä valtakunnassa edelleen sekaisin.
Kreivitär kiukuttelee ja haluaa olla milloin lutka, milloin perheenäiti. Rengilläkin vaikeuksia, kun ei oikein osaa päättää, haluaako saada kunon piiskauksen vai antaa julman opetuksen päättämättömälle Kreivittärelle.
Joskus homma onnistuu ihan itsestään, joskus taas tulee todella kiusallinen tunne, että mitähän ihmeen teatteria tässä harrastetaan ja minkä vuoksi. Käsikirjoituksen tekeminen etukäteen tuntuu hölmöltä, mutta improvisaatiokaan ei aina onnistu. Joskus käy niinkin, että toinen tuskaantuu ja jättää leikin kesken. Pikku maistissa kaikki sujuu paljon paremmin, mutta viisaammat alan harrastajat eivät suosittele alkoholin tai muiden päihteiden käyttöä session aikana. Mitä tehdä?
Viimeksi rengin piti saada Kreivittären nyrkkiä pyllyn, mutta sessio lässähti pelkäksi ruoskinnaksi, joka sekin oli hyvin vaisua. Renki oli vihainen Kreivittärelle vaikkei sitä kahlittuna voinut mitenkään osoittaa. Kuitenkin seuraavana iltana Kreivittären pakarat ja rinnat saivat kyytiä, mutta sen sijaan että K. olisi nöyrästi kiittänyt, oli hänkin sitten vuorostan suuttunut jotnkin vääränlaisesta piiskauksesta ja kieltäytyi jopa tavanomaisesta pyllypanosta.
Ei ole kinkyelämä yhtään helpompaa kuin vaniljasuhde!

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Vaniljana luultavasti löytäisi helpommalla sen yhteisen hauskan. Tuskin noinkaan. Voi ne mieltymykset muuttua/ vaihdella suhteessa kuin suhteessa. Tuota tuota…entäpä jos tulostatte rasti ruutuun kyselykaavakkeen( subin lista ja Masterin lista) ja leppoisasti iltaa viettäen …juttelette jokaisesta kohdasta ja vaikka laitatte ruksiakin muistin virkistykseksi. Päivitystä aina välillä jatkossa.
Tarvitseeko alistuvan osapuolen aina saada täydellistä palvelua…juuri haluamallaan tavalla. Alistajan tahtoon on tyytyminen …eikä etsiä virheitä.

Näin blogissa vierailleena…tulee mieleen että Kreivitär pelkää satuttavansa tai ei nyt vain syystä tai toisesta uskalla/ halua fistausta peppuun tehdä.
Kyllä se nautinto on täydellisempi ja turvallisempi ilman kemiallisia aineita. Oppii sitkeällä harrastamisella olemaan jopa vapaammin kuin viinin vapauttamana..

Kipukoukku kirjoitti...

Listojakin on kokeltu, ja mieltymykset tutkittu ja vrtaultu, mutta kun ihmisen mieli ei suostu kuriin, vaikka järki ja ruumis olisivatkin siihen valmiita.
Fistauksen suhteen taisit arvata aika läheltä, mutta tuossa juuri eilen renki sai kuin saikin Kreivittären ihanaa nyrkkiä perseen täydeltä, ja molemmat olivat hyvin tyytyväisiä.

Lady Whip kirjoitti...

Kinkysuhteet ovat vaikeita. Mutta kyllä ne vaniljatkin osaavat ongelmia hankkia suhteeseen.

Turhat kiukuttelut karsitaan kinkysuhteessa varmaan piiskan kanssa. Ylipäätään hyvässä D/s-suhteessa vaaditaan enemmän.

Teidän suhteenne on kyllä omanlainen.
Omani ovat jotekin helpompia, koska niissä roolitus on session alusta asti selvillä. On aikoja, jolloin on narttusessio, silloin olen Masterini käytettävissä hänen haluamallaan tavalla.

On Dommesessioita, joissa alistan omalla tavallani vastapuolta ja on Domparin sessioita, joissa alistuva haluaa jotain erityistä kuten vahvaa kipua.
Tai sitten teemme sen meidän tavallamme kyselemättä mitä saisi tänään olla.

Kiva lukea näitä juttuja. Yritän välillä kommentoida ja miettiä miten näkisin tilanteen omasta kokemuspohjastani lähtien.

Kipukoukku kirjoitti...

Jo, olisi kyllä helpompaa, jos roleista olisi selkeä kuvio. Ja toisaalta, kiukuttelujen rankaiseminenkin olisi järkevä tapa kehittää suhdetta, mutta kun meillä leikit rajoittuvat vain tiettyihin hetkiin, ja niiden ulkopuolella mitään roolileikkiä ei ole. Eli jos sessio epäonnistuu, siitä ei voi rangaista, koska leikki loppuu siihen: ollaan taas vain siveellinen pariskunta.