Eilisessä Hesarissa Elämä & Terveys -sivulla käsiteltiin erilaisia riippuvuuksia. Eräs mies, 52, kirjoitti että on riippuvainen rakastelusta. Niin taidan olla minäkin. Jos en saa seksiä viikkoon, alan oireilla. Mikään ei maistu, mikään ei huvita. Olen masentunut, työt eivät etene, ja mikä pahinta - itsetyydytys ei tyydytä! Katselen kuvia, joita olemme toisistamme ottaneet, videopätkiä, mutta tunnen vain kaipuuta, en kiihotusta. Olen yleensäkin huomannut, että mitä enemmän saan seksiä, sitä enemmän sitä haluan. Kun taas on viikon päivät ilman, niin koko homma jotenkin loittonee, kalu ei seiso, mikään ei auta. Olisihan se aika hölmöä ruveta piiskaamaan itseään.
Vielä viikko tapaamiseen! Kyllä silloin ruoska heiluu! En osaa mitenkään päättää, kumpaan rooliin haluan ensin, alistetun vain alistajan. On niin monta asiaa, joista olen ansainnut rangaistuksen, mutta niin on myös rakkaallani, ja hänkin kerjää rangaistusta. On ihanaa nähdä punaisia juovia hänen täyteläisissä pakaroissaan, kiusata noita isoja rintoja laittamalla pyykkipoikia nänneihin, mutta vieläkin ihanampaa on tuntea käsirautojen teräs ranteissa ja katsella piiska kädessä lähestyvää Valtiatarta punaisessa silkkikorsetissa...
tiistai 28. huhtikuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti