Jatkuvaa piiskausta

Erilaisten kokeilujen jälkeen Kreivitär ja renki tulivat siihen tulokseen, että piiskaiksen jälkiä ja tuntemuksia ajatellen pitkä ratsupiiska on paras väline. Piiskan on oltava riittävän pitkä (meillä 90 senttinen), jäykkä ja ilman mitään pääläpyskää. Piiskassamme oli sellainen haarautuva siimapääte, jonka otimme pois, ja nyt väline on vain jäykästi taipuva vitsa. Sillä ei voi lyödä kovin lujaa, iho ei kestä kuin kymmenisen kovaa iskua, mutta kevyellä ranneliikkeellä siihen tulee pituuden ansiosta ihan tarpeeksi iskuvoimaa. Eilisessä sessiossa Kreivitär antoi rengille varmaan 100-200 iskua. Kumpikaan ei jaksanut laskea, koska Kreivitär keskittyi siihen että iskut osuisivat mahdollisemmin pienelle alueelle, ja renki ei voinut muuta kuin nauttia ja voihkia. Tuloksena oli täydellinen autuus, sellainen tunne, että tätä voisi jatkaa loputtomiin. Piiskaus kesti tunnin verran, mutta sen jälkitunne kesti yön yli. Oli ihanaa liikkua kotona ja ulkona tuntien koko ajan kuumotusta pakaroissa. Se oli kuin jatkuva hyväily, aivan kuin Kreivitär olisi ollut koko ajan kanssani. Joka kerta kun istuuduin, muistin ja tunsin kaiken aivan tuoreena. Illalla ennen nukkumaan menoa renki sai vielä 50 iskua, jotka tuntuivat melkein sietämättömän nautinnolliselta hyväilyltä, varsinkin kun jokaisen kymmenen iskun jälkeen Kreivittären armollinen viileä käsi silitti hellästi pakaroita.

Yöllä pakarat olivat sen verran kuumia, että Kreivitär lämmitteli niitä vasten kylmiä jalkojaan. Aamulla renki sitten pyysi uutta satsia ettei ihana tunne haihtuisi. Kreivitär antoikin auliisti vielä 60 iskua entisten päälle, ja ne tuntuivat jo paljon kivuliaammilta. Silti tunne on nyt taas sama kuin eilen ja toivottavasti jatkuu iltaan saakka. Rengistä on tätä menoa tulossa oikea piiskaholisti, kun edellisen löylytyksen synnyttämän poltteen laannuttua tekee mieli uutta annosta. Tämä on paljon nautinnollisempaa kuin yksi rankka kipurajoja hipova (tai jopa ylittävä) piiskaus kerran viikossa. Suosittelen!

Kysymyksiä fistauksesta ja piiskaamisesta

Olemme ehkä laiskoja harjoittelemaan, tai sitten ruumiinrakenne ja ihon ominaisuudet estävät pääsemästä tyydyttäviin tuloksiin.

Fistausta olemme harrastaneet jo pari kolme vuotta, mutta ei vieläkään Kreivittären nyrkki mahdu kokonaan rengin ahteriin. Onhan se nyrkki, niin kuin kuvastakin näkyy, aika iso, mutta ihmeellistä on se että rystyset ja muutenkin levein kohta mahtuvat sisään, vaan ei mitenkään uppoa rannetta myöten. Kuvassa näkyy tussilla piirretty viiva, joka on sitten se raja, jonka yli ei päästä.

Mikä mahtaa olla syy? Emme ainakaan voi sanoa että halua puuttuisi.

Toinenkin ongelma on tullut esiin, nimittäin piiskauksen jäljet.

Rengin pakaroilla ei jää kunnon jälkiä, vaikka Kreivitär kuinka yrittäisi. Tunti tai kaksi, ja kaikki on poissa. Miten ihmeessä ihmiset saavat aikaiseksi useampia päiviä pysyviä mustelmia? Ehkei kysymys olekaan voimasta, jota Kreivitär surutta käyttää, vaan määrästä ja ajasta? Voisiko kukaan omasta kokemuksesta kertoa, tekeekö parempaa jälkeä tunnin kestävä kevyempi piiskaus kuin 10 tosi lujaa iskua vartissa? Ja mikä väline on paras jättämään jälkiä?

Tällaisia tällä kertaa.

Kreivitär ja renki palaavat Bloggeriin

Blogimme on jäänyt kokonaiseksi vuodeksi unholaan, mutta tämä ei merkitse että mieltymyksemme olisivat muuttuneet. On vain ollut niin paljon kaikkea muuta puuhaa: paljon töitä, opiskelua, muuttoja jne. Nyt tekee taas mieli palata entisiin harrastuksiin. Pitänee penkoa vuoden aikana kertyneitä kuvia ja alkaa julkaista niitä pikkuhiljaa.

Eilen oli tarkoitus pitää oikein kunnon sessio lateksilakanoilla, kaikki oli jo valmiina ja esillä: piiskat, suukapulat, käsiraudat, dildot, saappaat, ketjut, korsetit sun muut. Renki odotteli Kreivitärtään koulusta kaiken tuon laitteiston ympäröimänä ja housut märkänä, mutta voi kurjuus! - matkalla kotiin Kreivittärellä olivat alkaneet kuukautiset, ja sessio jouduttiin lykkäämään. Palataan asiaan ehkä huomenna, mutta täksi illaksi on rengille luvassa nyrkkipanoa, missä lajissa edistymme hitaasti mutta varmasti.

Seksiloman tarpeessa

Töitä on paiskittu ja opiskeltu ahkerasti. BDSM:n hienouksien miettimiseen ja analysoimiseen ei ole piisannut älyllistä kapasitettia.

Mikään ei pysy ennallaan, pervoilukin siirtyy taka-alalle, kun elämäntilanne niin vaatii.

Sessiot harvenee, mutta käyvät aina vain rajuimmiksi. Kreivitär on vihdoinkin löytänyt roolinsa eikä halua enää piiskaa omalle iholleen. Sääli, koska renki niin rakasti Kreivittären piiskattuja reisiä. Mutta eipäs jupista: saahan nyt renki ainakin reilua ja kovaa kyytiä. Lateksi, tuorekelmu, muovipussi, teippi ja puolenkymmentä erilaista lyömäasetta - siinä onnistuneen ja romanttisen illan helppo resepti.

On jotenkin jopa huvittavaa ajatella, että parissa vuodessa kinkyilystä on tullut rutiinia. Ei siinä enää jaksa mitään sen ihmeellisempää nähdä, miettii lähinnä oikeita välineitä ja niiden käyttöyhdistelmiä. Sellaiseen johtopäätökseen on päädytty ettei sadomasokismi kokeilemalla lopu, niin kuin ei työ tekemälä, itikat tappamalla eikä viina juomalla.

Kynttiläjuhlat mustalla lakanalla

Uusia lateksilakanoita on nyt kokeiltu kaikissa mahdollisissa leikeissä. Viimeisin oli kynttilä. Päätimme julkaista kuvan, vaikka ideana oli alunperin ettei tässä blogissa julkaista kuvia paljaista sukuelimistä. Tämä on kuitenkin sellainen, jossa ei elintä oikeastaan näy, joten ihan sama se on kuin jos rengilä olisi punaiset stringit jalassa.

Steariinihoito oli meidän ensimmäinen kokeilumme. Renki hieman pelkäsi alusta, mutta turha oli pyytää armoa, Kreivitär oli niin innoissaan ettei halunnut kuulla mitään valituksia. Ensimmäiset pisarat tersklla ja palleilla polttivat armottomasti, mutta sitten helpotti kun elimen päälle syntyi suojaava kuori. Kuumuus tuntui mahtavalta ja todella kiihottavalta. Vaikeuksia tuli vasta silloin kun Kreivitär halusi rakentamansa vestoksen sisäänsä.

Ihanista ja makoisista pissaleikeistä taisinkin jo kirjoittaa, ne onnistuvat mustalla lateksilla aivan mainiosti. Lätäkössä on ihanaa maata, on niin lämmin ja turvallinen olo. Anaalifistauskin sujuu paljon vapaammin kun ei tarvitse varoa petivaatteita.

Ihmeeksemme huomasimme, että lakanalla voi ihan vain köllötellä esim. sidottuna. Vaikkei sidonta mitenkään tahri sänkyä, tuntuu vain kiihottavalta tuo musta kiiltävä alusta, joka tarttuu kuivaan ihoon, mutta luistaa irstaasti hikisen pyllyn alla. Lakanan kiiltoon sopivat mielestänne myös kiiltävät narut.

Etsintäkuulutus

Ihme juttu. Leikkikehästä ja Tuntematomasta maasta päätellen meitä on tuhansia tässä maassa, Suomessa siis, mutta blogeja on vain kourallinen.
Emme oikein jaksa seurata kaikenlaisia foorumeita, mutta persoonallisia blogeja on aina hauska lukea.
Olisiko lukijoilla vihjeitä, mistä löytyy lisää alan blogeja suomeksi. Kaikkia ei välttämättä Blogilistalta löydy, eikä aina hakusanakaan ole BDSM. Linkkejä voi laittaa kommentteihin, kiitos.

Kumiotus iskee sukukalleuksiin

Tuli hieman kännättyä, Kreivitär oli vihainen eikä suostunut leikkeihin. Kääntyi vain selin ja käski nussimaan. Sanoi vain ettei kestä viinan lemua. Hän on sitten aika erikoinen nainen: tietyssä suuttumuksen tilassa hän käytäytyy kuin keskivertomies, eli ottaa tarvittavat orkkunsa viidessä minuutissa eikä välitä kumppanistaan pätkääkään. Nukkuu heti kun on saanut, renki saa sitten runkkailla melensä mukaan. Mutta Kreivittären on aina saatava omansa, ei hän koskaan anna, paitsi kun on hyvällä tuulella ja haluaa huvitella.

Näinä päivinä kuitenkin renki joutui huvittelemaan yksikseen, ja tulos näkyykin kuvassa.

PS. Tästä kirjoituksesta saan varmaan maksaa kalliin hinnan, mutta ehkä se onkin tarkoitus...

Kultasuihku mustalla lateksilla

Rengin pitkäaikainen haave toteutui tänään!
Ostimme nimittäin lateksilakanan märkäleikkejä varten, ja vihdoin Kreivitär suostui (tai siis halusi) palkita renkinsä kultasuihkulla suoraan sängyssä. Renki makasi lämpimässä lätäkössä ja vaikersi nautinnosta, mutta ei tiennytkään, että käsittely on vasta alussa. Piiskojen iskut märälle iholle olivat polttavia. Renki joutui anomaan armoa, joka olikin annettu sillä ehdolla, että renki nuolee Kreivittären puhtaaksi sieltä, mistä suihku tuli. Palkinnoksi renki sai sitä parasta, mistä vain voi haaveilla: Kreivittären pyllyä. Jotenkin huomaamatta siinä roolit taas vaihtuivat, ja kun Kreivitär makasi vatsallaan omassa virtsassaan ja ulvoi anaaliorgasmin kouristuksissa, renki tunsi itsensä hetkeksi Isännäksi ja iski hampaansa lutkansa niskaan.
Kuvia ei saatu tehtyä, koska toimitus vei mukanaan niin rajua vauhtia ettei siinä voinut ajatella mahdollista yleisöä. Mutta eiköhän se ensi kerralla onnistu.

Pumppujen ihmeellinen maailma

Kreivittären vaginan pumppaus ei ole kovinkaan hyvin edistynyt, mutta sen sijaan leikkiminen klitoriksen kanssa eräällä toisella laitteella (nännipumppu kiristysrenkailla) on tuottanut tyydyttäviä tuloksia. Kumilenkki pysyy pumpatun klitan ympärillä yhdynnänkin aikana, ja Kreivittären mielihyvä on mitattavissa orgasmien määrällä.

Kuitenkin on syntynyt ajatus hankkia erillinen kunnon pumppu joka on yhdistettävissä erilaisiin kuppeihin ja putkiin. Tälaiset imulelut ovat meille aivan uusi aluevaltaus, ja olemme molemmat niistä pitäneet. Rengin nänneihin tosin pinet nännipumput eivät oikein meinaa tarttua, karvoitus kun rehottaa aika lailla. No, mutta eiköhän nyt syksyn tullen voisi siitäkin luopua.

Apua!

Kreivitär näki YouPornissa videon ja halusi itselleen Vagina Suckerin, jonka renki hänelle tietenkin hakki.
Tulos ei kuitenkaan ollut tyydyttävä, ihanaa pullistunutta vaginaa sai ihailla vain kuvun läpi. Heti kun sen poisti, pimpsa palautui tavalliseen muotoonsa. Liekö laite tehoton tai sitten pumppaamista pitää jatkaa pitempään. Olisiko lukijoilla kokemuksia tästä hommasta ja jonkinlaisia neuvoja?
Epäonnistumisesta pillastuneena Kreivitär hakkasi rengin käsivarsiin ja olkapäihin kuvassa näkyviä kuvioita ja sanoi että näin hän rupeaa rankaisemaan orjaansa jokaisesta huonosti toimivasta lelusta. Käsivarsien sisäpinnat ovat todella herkkiä, niin että renki pyytää blogin lukijoilta apua. Apua!!!

Nettiryöstö?

Jaha!
Meiltä on hävinnyt laskuri. Mitähän tuo merkitsee?
Lskurin paikalla näkyy teksti web-counter.com, mutta sivua ei löydy. Onko kellään aavistusta mitä tuo on ja mitä tehdä?

Järjestys olla pitää!

Viimeksi renki napisi ja valitti, minkä vuoksi onkin ollut kolmisen viikkoa Krevittären ojentavassa käsittelyssä. Tuloksiakin on saavutettu: renki on vihdoinkin puhdistanut terassin rännin ja ruuvannut budoaarin nurkkaan naulakon Krevittären lempileluja varten, ettei niitä tarvitsisi kaivaa komeron laatikoista silloin kun himo iskee. Kun välineet on käden ulottuvilla (siis sananmukaisesti - Kreivitär ylettyy nyt piiskoihin suoraan sängystä), niin niitä tulee useammin käytettyä.

Tässä siis useimmin käytettävät kasvatusvälineemme:

1. punainen pieni ruoska on tarkoitettu Kreivittären nännien ja häpyhuulien hyväilyyn;

2. leveä painava lätkä jättää oikein osuessaan näyttäviä mustelmia rengin reisiin;

3. pitkä nahkaruoska sopii erityisesti Kreivittären reisille, mutta myös rengin pakaroille;

4. lyhyt lätkäpäinen ratsupiiska on mainio täsmäase (Kreivittären pyynnöstä renki on tehnyt sen lätkään kolme viiltoa, niin että piiskan pää aukeaa iskussa räpylän tavoin);

5. pitkä jäykkä ratsupiiska on tarkoitettu vain rengin pakaroille. Sen iskut sattuvat niin pahasti ettei renkikään voi kestää viittä enempää, onhan väline suunniteltu sentään hevosille. Viiden iskun sarja jättää kivuliaat mustelmat vähintään viikoksi.

Piiskojen ja ruoskien välissä roikkuu kahleita ja käsirautoja ketjuineen sekä rengin nänninipistimet lyijypainoineen.

Nyt on siis välineistö järjestyksessä, ja niin kesän loppua kohti edetessä elämäkin pääsee vihdoin järjestelmälliseen uomaansa.

Oppimisen tuskaa

Roolit ovat tässä valtakunnassa edelleen sekaisin.

Kreivitär kiukuttelee ja haluaa olla milloin lutka, milloin perheenäiti. Rengilläkin vaikeuksia, kun ei oikein osaa päättää, haluaako saada kunon piiskauksen vai antaa julman opetuksen päättämättömälle Kreivittärelle.
Joskus homma onnistuu ihan itsestään, joskus taas tulee todella kiusallinen tunne, että mitähän ihmeen teatteria tässä harrastetaan ja minkä vuoksi. Käsikirjoituksen tekeminen etukäteen tuntuu hölmöltä, mutta improvisaatiokaan ei aina onnistu. Joskus käy niinkin, että toinen tuskaantuu ja jättää leikin kesken. Pikku maistissa kaikki sujuu paljon paremmin, mutta viisaammat alan harrastajat eivät suosittele alkoholin tai muiden päihteiden käyttöä session aikana. Mitä tehdä?

Viimeksi rengin piti saada Kreivittären nyrkkiä pyllyn, mutta sessio lässähti pelkäksi ruoskinnaksi, joka sekin oli hyvin vaisua. Renki oli vihainen Kreivittärelle vaikkei sitä kahlittuna voinut mitenkään osoittaa. Kuitenkin seuraavana iltana Kreivittären pakarat ja rinnat saivat kyytiä, mutta sen sijaan että K. olisi nöyrästi kiittänyt, oli hänkin sitten vuorostan suuttunut jotnkin vääränlaisesta piiskauksesta ja kieltäytyi jopa tavanomaisesta pyllypanosta.

Ei ole kinkyelämä yhtään helpompaa kuin vaniljasuhde!

Ensiapua helleväsymykseen

Helteet ovat hellittäneet, ja himot heränneet taas.

Suhteemme kehitys asettaa enemmän uusia kysymyksiä kuin antaa vastauksia. Pohdinnan tuloksena onkin toteamus, että mitä sitä pohtimaan. Emme kuulu ”piireihin”, tuskin koskaan liitymme mihinkään bdsm-live-porukkaan, emmekä ehkä kaipaa mitään lopullista lokeroitumista. Olemmeko sadomasokistia, kumpi on sub ja kumpi Dom? Olemmeko aidosti switch-pari? Onko sillä mitään väliä, kun elämä on niin monimuotoista ja ihmeellistä? Ja seksi niin mahtavaa!

Loppujen lopuksi olemme ihan tavallinen pariskunta, ja ulosanniksemme riittää ihan hyvin tämä nettiekshibitionismi. Miljoonilla ja miljoonilla pariskunnilla on omia salaisia mieltymyksiä, muta he eivät luokittele itseään mitenkään poikkeaviksi. Tässä alkaa jo miettiä koko seksuaalivähemmistöjen määrittelyä. Lasketaanko vähemmistöiksi vain ne, jotka haluavat puhua mieltymyksistään julkisesti? Onko enemmistö siis vain niitä, jotka pitävät petipuuhansa salassa?

Lelulaatikkomme on saanut olla jo pitkään rauhassa komeron nurkassa, päivittäin käytettävät välineet mahtuvat yöpöydän laatikkoon. Alkuun surin sitä, mutta vähitellen tulinkin siihen tulokseen, että suuresta varastosta ovat vain valikoituneet juuri ne asiat, jotka sopii meille parhaiten. Ei kai sitä tarvitse väkisin leikkiä sitä, mihin ei tunne kummempaa halua.

Tässä siis tutkimustulokset lyhyesti: Kreivitär (joka ei ole enää kreivitär, ja tarvitsee uuden nimen) rakastaa piiskaa ja rajua anaaliyhdyntää, Renki nauttii erilaisista nipistävistä ja puristavista jutuista. Tekisi ehkä mieli kokeilla jotain uutta, mutta monet jo koetut asiat eivät enää kiinnosta. Henkinen alistaminen ja kaikenlainen kontrolloiminen ovat jääneet kokonaan leikistä pois. Emmekö siis ole aitoja bdsm-ihmisiä? Menetämmekö näillä tunnustuksilla lukijoita vai saammeko uusia niin sanottujen ”normaalien” joukosta?

Joka tapauksessa tänään ylittyi 30.000 kävijän haamuraja. Kiitos ja kukkia kaikille!

Kuvassa ensiapua piiskatuille pakaroille J

Helteen turruttamia

Helteet jatkuu, ja pervoiluun ei ole voimia. Perinteinen sekstailu Suomen suvessa sen sijaan onnistuu, ainakin järvellä, kun jonkun saaren varjoisessa rannassa käy järvenselältä piristävä tuulenhenki.

Köysiä, kalvoja, naamareita, suukapuloita ja kahleita ei voi ajatellakaan, kun sisällä on +29. Karvat rehottavat alkukantaisina kuin luolaihmisillä. Hyvä kun jaksaa lötköttää alasti lakanoilla varoen kosketusta. Kuitenkin jos kääntyy kyljelleen ja laittaa varovasti kalun hiestä liukkaaseen Kreivittären pyllyyn, voi yhdyntäkin onnistua, koska anaaliseksissä ihokosketus on vähin mahdollinen. Kreivitär on oppinut nauttimaan sellaisestakin minimalismista ja väittää että ainakin näin helteellä sellainen rakastelutapa tuntuu hänestä parhaalta: orgasmi tulee helposti ja nopeasti, ja nautinnollinen tunne pyllyssä säilyy tuntikausia.

Seksualisti sorrettujen asialla

Tommi Paalanen kirjoittaa Hesarissa 29.6.2010:

Esimerkiksi ihmiset, joilla on sadomasokistisia mieltymyksiä, voivat joutua
viranomaisten mielivallan kohteeksi, mikäli asiaa ei tunneta tarpeeksi tai
vallalla ovat kielteiset asenteet. Ihminen voidaan luokitella
mieltymyksiensä perusteella "itsetuhoiseksi" tai "pahoinpitelijäksi", jos
s/m-roolileikit sekoitetaan väkivaltaan.

Koko jutun voi lukea täällä.

Pervot lomalla

Kesä on kummallista aikaa: luulisi että se lisää pervoilun mahdolisuuksia, mutta tosiasiassa se vain jotenkin vähentää tai lieventää haluja. Eikä edes Iskelmällä pyörivä Kaalimadon mainos pure, kun pitää päästä järvelle tai muuten vain loikoilla takapihalla nopeasti lämpenevä oluttölkki kourassa.

Sen verran on kuitenkin tässä kesän alkuviikoilla tapahtunut, että Kreivitär yhä selkeämmin osoittaa subin taipumuksia, joista rintojen piiskaaminen lienee selkein. Mielellään hän myös tottelee renkiään esim. järvellä, mikä näkyy kuvasta. Piiskatut rinnat on tässä häveliäästi peitetty, mutta huolettoman sänkinen häpy on reilusti tarjolla, odottamassa iltasaunaa ja tuoreen vastan iskuja.

(Puoli tuntia tätä ennen Kreivitär sai kullia joka reikään eräässä saaressa, mutta siitä tilanteesta ei saatu kunnollisia kuvia. Hyttyset vauhdittivat taphtumaa, niin että koko akti kesti varmaan kymmenisen minuuttia.)

Aikalisä

Nyt pidetään piiskaamisessa hieman taukoa ja pysähdytään miettimään kauniita asioita. Toisaalta, mikä onkaan kauniimpaa kuin huolella piiskattu Kreivittären valkoinen takapuoli? Ainoastaan Kreivittären nisä vaatimattomissa remmirintsikoissa ja siveellinen nipistintasseli peittämässä nänniä.

Kreivittäremme on tullut sellaiseen johtopäätökseen ettei hän välttämättä halua kaikkia niitä juttuja, joita joutuu tekemään renkinsä kanssa. Jos asia koskisi vain Kreivittären piiskaamista, olisi se rengille ehkä pelkkä helpotus: switch –suhde on todella vaikea ja monimutkainen. Olisi paljon helpompaa ja nautinnollisempaa elää ihan normaalissa D/s –suhteessa, jossa roolit on selvät ja vakiot.

Mutta. Mutta kun Kreivitär antoi rengilleen ymmärtää ettei hän jaksa aina alistaakaan. Voihan sen ymmärtää, kun toinen pyörii aina jaloissa ja kerjää rangaistuksia eikä sille mikään koskaan riitä. Syöksy alistamisen/alistumisen taivaasta normaaliperheen helvettiin oli niin raju ja nopea, että vaikutti ehdottomalta ja lopulliselta katastrofilta, melkein Suomen tappiolta Tanskalle. Onneksi se ei sitä ollut. Jo seuraavana päivänä Kreivitär nipisti ihan omasta tahdostaan rengin nännejä ja lupasi lähipäivinä muutakin. Hän otti aikalisän ja pyysi muutaman päivän miettimisrauhaa.

Ymmärrettävää sekin: suhteemme kehitys oli alusta lähtien niin nopeaa, ettei aikaa miettimään ollut lainkaan. Olimme kyltymättömiä ja muutettuamme yhteen raatelimme toisiamme päivittäin saamatta ikinä kylliksi. Kunnon ihmiset sessioivat kuulemma esim. kerran viikossa, ja ehkä meidänkin pitäisi kasvaa aikuisiksi ja ruveta suunnittelemaan elämää niin että aikaa jäisi joskus edes kirjan lukemiseen.
Joten: relataan hieman. Ja nautitaan rakkauden muistakin puolista, jotka eivät suinkaan ole vähemmän kauniita kuin piiskanjäljet valkoisella iholla.

Pyhyyden ainekset

Kirkko on kieltänyt jäseniltään lihallisen hurmoksen syntisenä asiana. Eroottinen ekstaasi ei kirkonisien mielestä lähennä ihmistä Jumalaan vaan Saatanaan.
Transsin tilassa ihminen on kuitenkin lähimpänä Jumalaa kuin järkevänä ja loogisena. Logiikka ei pure Jumalaan, järki ei Häntä ymmärrä. Monet aikaisemmat, "pakanalliset", uskonnot käyttivät transsia nimenomaan yhteyksissä jumaliin. Jos meiltä tällainen Jumalan palvonta on kielletty, niin ei ole ihme, että kirkot ammottavat tyhjyyttään.
Näistä ajatuksista tulikin mieleen, että bdsm-yhteisö saattaakin olla eräänlainen kirkkokunta, jossa lihalliset rituaalit auttavat yhteisön jäseniä (siis meitä) saavuttamaan yhteyden meitä suurempiin voimiin. Antautuminen sessioon on riitti, jossa nautinto tulee nöyryydestä, "itsekäs" tydytys täydellisestä alistumisesta.
Eikö muistutakin aika paljon keskiaikaisten munkkien puuhia itseruoskinnan ja muun kidutuksen parissa? Jumalaahan ne tavoittelivat, mutta varmasti myös nauttivat.

* * *

Henry Miller tuli illalla käymään ja sanoi:

Älä välitä paskaakaan kriitikoista,
sinua ymmärretään ja arvostetaan täällä.

Minä join pernod'ta. Kuolleet
vaikuttavat aina valtavilta, suuremmilta kuin pilvet,

pilvientakaisilta. Henry hohti
kuin pyhimys. Hän arveli usein olevansa pyhimys.

Ehkä hän olikin. Ehkä on vain
uskottava olevansa pyhimys ollakseen sellainen.

Oleminen on tärkeämpää kun tekeminen.
Maistellessani pernod'tani mietin,

uskonko jonain päivänä siihen, että
MINÄ OLEN hengittää minuun ja soittaa minua

ruumiini yhdeksän aukon kautta?


Herbert Lomas. Nightlight. Suomentanut Soila Lehtonen

Piiskauksen autuus

Todellisuus tuottaa meille kontrolloimatonta ja odottamatonta kipua, josta on mahdotonta nauttia. Pelkäämme sitä, koska se aina yllättää ja sotkee elämämme. Hallittu kipu sen sijaan tuo turvallisuuden ja autuuden tunnetta, silloinkin kun se ei liity seksuaaliseen nautintoon. Jokainen kai muistaa sen tunteen, kun lähtee hammaslääkäristä kotiin. On niin hyvä olla, linnut laulavat ympärillä, aurinko paistaa! Kerrassaan onnellinen olo.

Hyvä piiskaus antaa tuon onnellisuuden lisäksi myös nautinnon vastuun siirtämisestä toiselle. Piiskatulla on oikeus vain olla, nauttia tuntematta omantunnon tuskia. On niin turvallista käpertyä toisen hallintaan, lakata lähes kokonaan ajattelemasta, jäädä vain tuntemaan. Sidottuna tai paketoituna on sama tunne: minä en ole vastuussa tästä, minä saan nyt vain maata ja nauttia.

Piiskauksen tuottama kipu on äärimmäisyyteen vietyä hyväilyä, jonka tuntee vielä pitkään sen jälkeen kun itse hyväily on ohi.

Pari päivää sitten pidettiin hieman pitempi sessio, jossa renki oli noin kuusi tuntia kahlittuna, piiskattuna, ripustettuna. Kuusi tuntia renki vain oli, nautti ja odotti uutta nautintoa! Eihän Kreivitär tietenkään jaksanut hakata renkiä koko ajan, hän teki omia askareitaan, katsoi televisiota, kävi suihkussa, meikkasi. Renki sai kuunnella kaikkia niitä arkisia ääniä tahdottomana, alistettuna ja onnellisena. Aika ajoin Kreivitär palasi renkinsä luo ja valitsi uuden kidutusvälineen. Seurasi uusi iskusarja, minkä jälkeen renki sai palautua, kuunnella tuntemuksiaan, haaveilla seuraavasta.

Tunnetta ja halua siis riittää, mutta tekniikka on vieläkin vajaata. Renki haaveilee yhä näkyvämmistä ruhjeista, mutta Kreivittären hento käsi ei ilmeisesti jaksa lyödä riittävän kovaa, vaikka välineitäkin on kokeiltu monenlaisia.

Kivun tuottama nautinto on kuin mielettömän pitkä orgasmi, vaatii aikansa että on valmis uuteen. Kun rangaistuksen päätteeksi Kreivitär halusi rengin tyydyttävän hänet yhdynnässä, oli pakko pitää melkoinen tauko, ennen kuin renki siihen pystyi. Mutta Kreivittärenkin orgasmisarja oli sitten aivan fantastinen: kuuden tunnin lämmittelyn jälkeen!